Dissidentti — toisinajattelija on Paavo Väyrysen uusi ohjelmasarja

Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen ylläpitämä Pohjantähti-keskus tuottaa AlfaTV:lle 20-osaisen ohjelmasarjan Dissidentti — toisinajatelija. Ohjelmasarjan suunnittelevat ja toteuttavat Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Paavo Väyrynen ja Pohjantähti-keskuksen johtaja Susanna Junttila.

Paavo Väyrynen itse, jos kuka, on ollut ja on dissidentti eli ­ toisinajattelija ja oman tiensä kulkija. Susanna Junttila on ollut nuoresta iästään huolimatta jo pitkään mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Parhaillaan hän toimii Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Dissidentti-ohjelmissa tuodaan esiin tosiasioita ja näkemyksiä, jotka eivät saa riittävästi tilaa valtamediassa. Ohjelmasarjakin on oman tiensä kulkija. Jaksoissa tuodaan esiin vanhemman ja nuoremman sukupolven näkemyksiä käsiteltäviin asioihin.

Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ja Pohjantähti-keskus tarjoavat sekä lähi- että etäopetuksena poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta yleissivistävää kasvatusta ja koulutusta. Ohjelmilla Pohjantähti-keskus toteuttaa yleissivistävää tehtäväänsä. Niissä käsitellään merkittäviä historian tapahtumia kytkien ne nykypäivään. Ohjelmissa annetaan lisävalaisua muun muassa Ylen tuottamassa ohjelmasarjassa ”Politiikka-Suomi” käsiteltyihin tapahtumiin.

Dissidentti lauantaisin klo 9.00. Sarja alkaa 27.11.

Dissidentti on ohjelmasarja toisinajattelijoille ja oman tiensä kulkijoille. Siinä tuodaan esiin tosiasioita ja näkemyksiä, jotka eivät saa riittävästi julkisuutta valtamediassa.

1. jakso: Ahti Karjalainen: kaikki me teemme erehdyksiä

Politiikka-Suomen 1. jaksossa Ahti Karjalainen antaa Paavo Väyryselle sekä ruusuja että risuja. Dissidentissä Väyrynen kertoo Karjalaisen toiminnasta ja heidän keskinäisistä suhteistaan.

2. jakso: Johannes Virolainen: Pulinat pois

Dissidentin 2. jaksossa on esillä Johannes Virolainen. Paavo Väyrynen kertoo, että Virolaisen tultua presidenttiehdokkaaksi, heillä oli hyvä yhteistyö. Erimielisyys EU-jäsenyydestä synnytti suhteisiin pahan särön.

3. jakso: Esko Ahon kohtalokas isänmurha

Keskustan johtoon Paavo Väyrysen jälkeen valittu Esko Aho ryhtyi toteuttamaan isänmurhaa liittoutumalla hänen vastustajiensa kanssa. Keskusta jatkoi ”vahvan markan” politiikkaa ja vei Suomen Euroopan unioniin.

4. jakso: Mediapeli ratkaisi vuoden 1994 presidentinvaalit

Vuoden 1994 presidentinvaalit ratkaisi mediapeli. Samalla sinetöitiin Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja siirtyminen euroon. Paavo Väyrynen taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta, mutta voimat eivät riittäneet.

5. jakso: Miksi Esa Härmälä itki?

Maatalouden EU-neuvotteluja vetänyt Esa Härmälä pettyi siihen, että Paavo Väyrynen erosi Ahon hallituksesta. Neuvotteluja vetämään tuli MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto. Aikaansaatu sopimus oli huono ja epäselvä.

6. jakso: Taistelu itsenäisen Suomen puolesta

Sopimus aloitti ”talvisodan” itsenäisyyden puolesta. Suomi oli ETA:n kautta jo päässyt EU:n sisämarkkinoille. Tarjolla olivat itsenäisyys ja Pohjolan yhteisö. Kansaa peloteltiin Venäjällä. Itsenäisyys menetettiin.

7. jakso: Mauno Koivisto vainosi minua

Mauno Koivisto varmisti jatkokautensa Holkerin hallituksella. Suomen talous tuhottiin ”vahvan markan” politiikalla. Suomi vietiin EU:n jäseneksi ja euroon. Nyt ollaan matkalla osaksi ylikansallista liittovaltiota.

8. jakso: Valta ja raha vai aate ja ihanteet?

Politiikka-Suomen 10. jakso suuntautui eteenpäin. Me dissidentit, toisinajattelijat, pohdimme sen pohjalta Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Meillä tulee olla kestävät arvot ja ihanteet.

9. jakso: Ei Urho Kekkonen ollut Mauno Koivistoa kaatamassa

Syksyllä 1981 päättyi Urho Kekkosen presidenttikausi. Sen lopulla syntyi hallituskriisi, josta syytettiin Kekkosta, vaikka kysymys oli Kalevi Sorsan ja Mauno Koiviston välisestä valtataistelusta.

10. jakso: Poliittisen murhan ensimmäinen yritys

Vuoden 1982 presidentinvaalien jälkeen Paavo Väyrynen syrjäytettiin hallituksesta ja alkoi poliittisen murhan yritys. Kohuttiin ”jalasmökistä” ja kansanedustajien päivärahoista. Kerromme mistä oli kysymys.