Dissidentti — toisinajattelija on Paavo Väyrysen uusi ohjelmasarja
Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen ylläpitämä Pohjantähti-keskus tuottaa AlfaTV:lle 20-osaisen ohjelmasarjan Dissidentti — toisinajatelija. Ohjelmasarjan suunnittelevat ja toteuttavat Pohjantähti-opiston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Paavo Väyrynen ja Pohjantähti-keskuksen johtaja Susanna Junttila.
Paavo Väyrynen itse, jos kuka, on ollut ja on dissidentti eli toisinajattelija ja oman tiensä kulkija. Susanna Junttila on ollut nuoresta iästään huolimatta jo pitkään mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Parhaillaan hän toimii Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Dissidentti-ohjelmissa tuodaan esiin tosiasioita ja näkemyksiä, jotka eivät saa riittävästi tilaa valtamediassa. Ohjelmasarjakin on oman tiensä kulkija. Jaksoissa tuodaan esiin vanhemman ja nuoremman sukupolven näkemyksiä käsiteltäviin asioihin.
Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ja Pohjantähti-keskus tarjoavat sekä lähi- että etäopetuksena poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta yleissivistävää kasvatusta ja koulutusta. Ohjelmilla Pohjantähti-keskus toteuttaa yleissivistävää tehtäväänsä. Niissä käsitellään merkittäviä historian tapahtumia kytkien ne nykypäivään. Ohjelmissa annetaan lisävalaisua muun muassa Ylen tuottamassa ohjelmasarjassa ”Politiikka-Suomi” käsiteltyihin tapahtumiin.
Dissidentti lauantaisin klo 9.00. Sarja alkaa 27.11.
Dissidentti on ohjelmasarja toisinajattelijoille ja oman tiensä kulkijoille. Siinä tuodaan esiin tosiasioita ja näkemyksiä, jotka eivät saa riittävästi julkisuutta valtamediassa.
1. jakso: Ahti Karjalainen: kaikki me teemme erehdyksiä
Politiikka-Suomen 1. jaksossa Ahti Karjalainen antaa Paavo Väyryselle sekä ruusuja että risuja. Dissidentissä Väyrynen kertoo Karjalaisen toiminnasta ja heidän keskinäisistä suhteistaan.
2. jakso: Johannes Virolainen: Pulinat pois
Dissidentin 2. jaksossa on esillä Johannes Virolainen. Paavo Väyrynen kertoo, että Virolaisen tultua presidenttiehdokkaaksi, heillä oli hyvä yhteistyö. Erimielisyys EU-jäsenyydestä synnytti suhteisiin pahan särön.
3. jakso: Esko Ahon kohtalokas isänmurha
Keskustan johtoon Paavo Väyrysen jälkeen valittu Esko Aho ryhtyi toteuttamaan isänmurhaa liittoutumalla hänen vastustajiensa kanssa. Keskusta jatkoi ”vahvan markan” politiikkaa ja vei Suomen Euroopan unioniin.
4. jakso: Mediapeli ratkaisi vuoden 1994 presidentinvaalit
Vuoden 1994 presidentinvaalit ratkaisi mediapeli. Samalla sinetöitiin Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja siirtyminen euroon. Paavo Väyrynen taisteli Suomen itsenäisyyden puolesta, mutta voimat eivät riittäneet.
5. jakso: Miksi Esa Härmälä itki?
Maatalouden EU-neuvotteluja vetänyt Esa Härmälä pettyi siihen, että Paavo Väyrynen erosi Ahon hallituksesta. Neuvotteluja vetämään tuli MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto. Aikaansaatu sopimus oli huono ja epäselvä.
6. jakso: Taistelu itsenäisen Suomen puolesta
Sopimus aloitti ”talvisodan” itsenäisyyden puolesta. Suomi oli ETA:n kautta jo päässyt EU:n sisämarkkinoille. Tarjolla olivat itsenäisyys ja Pohjolan yhteisö. Kansaa peloteltiin Venäjällä. Itsenäisyys menetettiin.
7. jakso: Mauno Koivisto vainosi minua
Mauno Koivisto varmisti jatkokautensa Holkerin hallituksella. Suomen talous tuhottiin ”vahvan markan” politiikalla. Suomi vietiin EU:n jäseneksi ja euroon. Nyt ollaan matkalla osaksi ylikansallista liittovaltiota.
8. jakso: Valta ja raha vai aate ja ihanteet?
Politiikka-Suomen 10. jakso suuntautui eteenpäin. Me dissidentit, toisinajattelijat, pohdimme sen pohjalta Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Meillä tulee olla kestävät arvot ja ihanteet.
9. jakso: Ei Urho Kekkonen ollut Mauno Koivistoa kaatamassa
Syksyllä 1981 päättyi Urho Kekkosen presidenttikausi. Sen lopulla syntyi hallituskriisi, josta syytettiin Kekkosta, vaikka kysymys oli Kalevi Sorsan ja Mauno Koiviston välisestä valtataistelusta.
10. jakso: Poliittisen murhan ensimmäinen yritys
Vuoden 1982 presidentinvaalien jälkeen Paavo Väyrynen syrjäytettiin hallituksesta ja alkoi poliittisen murhan yritys. Kohuttiin ”jalasmökistä” ja kansanedustajien päivärahoista. Kerromme mistä oli kysymys.
11. jakso: Vallankaappaus ja ”kassakaappisopimus”
Mauno Koivisto varmisti uudelleenvalintansa muodostamalla Harri Holkerin johtaman hallituksen. Kansanvalta ja parlamentarismi poljettiin lokaan. Syyksi keksittiin ”kassakaappisopimus”.
12. jakso: Presidentinvaalit 1988 antoivat hyvityksen
Vuoden 1988 presidentinvaaleissa Mauno Koivisto ja Harri Holkeri kokivat kirvelevän tappion. Koivistoa ei valittu suorassa kansanvaalissa ja Holkeri hävisi Paavo Väyryselle. Keskusta voitti Kokoomuksen.
13. jakso: Poliittisen murhan toinen yritys
Syksyllä 1989 käynnistyi toisen poliittisen murhan yritys, kun Paavo Väyrystä syytettiin maanpetoksesta. Mauno Koivisto puuttui jupakkaan julkisuudessa.
14. jakso: Taistelu Suomen itsenäisyydestä ja puolueettomuudesta
Syksyllä 1989 Mauno Koiviston ja Paavo Väyrysen välille syntyi kiista itsenäisyydestä ja puolueettomuudesta. Tämä oli alkusoittoa kiistoihin, jotka tulivat esille EU-neuvotteluissa.
15. jakso: Kestävä kehitys
Vuonna 1992 YK:ssa sovittiin siirtymisestä ympäristöllisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävään kehitykseen. Nykyinen ilmastopolitiikka on yksipuolista ja kestämätöntä.
16. jakso: Ukrainan kriisi testaa Suomen linjan
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen aseviennin periaatteet ja johti koviin pakotteisiin. Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on kiihtynyt. Muuttuuko Suomen perinteinen linja?
17. jakso: EU-Suomi maailmantalouden murroksessa
Venäjän hyökkäyksen synnyttämät pakotteet ja sen vastapakotteet iskevät pahasti Suomeen. EU:n elpymispaketti ja ilmastopolitiikkaan liittyvä sosiaalipaketti vievät kohti liittovaltiota. Lisää on luvassa.