Sielunrauha esittelee 12 kotimaista kuvataiteilijaa

Uusi Sielunrauha-sarja alkaa kanavalla sunnuntaina 6.9. klo 19.00. Jakson ensiesitys on sunnuntaisin klo 19.00 ja uusinnat ovat torstaisin klo 10.00 ja perjantaisin klo 18.30.

Jakso 1: tekstiilitaiteilija Raija Jokinen.

Sipoolainen tekstiilitaiteilija Raija Jokinen asuu ja työskentelee Sipoossa ja Helsingissä. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) vuonna 1990. Hänen teoksiaan on esitelty yli 200 yhteisnäyttelyssä ja 23 yksityisnäyttelyssä. Jokiselle on myönnetty useita taidepalkintoja ja kunniamainintoja kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin Sipoon kulttuuripalkinto. Hauraasta ulkonäöstään huolimatta Raija Jokisen teokset ovat kestäviä. Ne ovat sekä esittäviä että abstrakteja. Usein niissä esiintyy ihmisen fyysisestä olemuksesta muistuttavia muotoja, kuten hermostoa, verisuonia ja ihon rakennetta. Ne lomittuvat ja sulautuvat kasvien juuristojen ja oksien verkostoja kuvaaviin muotoihin.

Jakso 2: keramiikkataiteilija Tuija Koponen

Hyvinkääläisen keramiikkataiteilija Tuija Koposen työt edustavat suomalaista kädentaitoa ja muotoilua. Kivitavarasavesta tehdyt tuotteet syntyvät käsityönä dreijaamalla ja rakentamalla. Korkeapolttoisena astiat kestävät arkikäyttöä, mikrossa ja uunissa kuumennuksen sekä konepesun. Koposen tuotteilla on ollut avainlipputunnus vuodesta 2018 saakka. Haastattelussa Koposelta kysytään, mistä hän saa insipiraation töihinsä.

Jakso 3: taidemaalari Nina Nahkala

Taiteilija Nina Nahkala on kotoisin Kirgiisiasta. Suomessa hän on asunut 35 vuotta. Nahkala asuu ja työskentelee Vimpelissä. Hän on käynyt taiteen opintoja pitkälle entisessä kotimaassaan Georgiassa (Gruusia), jossa hän opiskeli 1975-1981 Suhumin taidekoulussa. Muutettuaan Suomeen hän on jatkanut taideopintojaan ja valmistui vuonna 2004 taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Nina Nahkala on koloristi ja käyttää töissään usein värikontrasteja. Sekatekniikalla toteutetut maalaukset ovat kuin mietiskelykuvia tai visualisoituja käsitteitä. Tarinallisuus ja ihmishahmot ovat hänelle tärkeitä. Hahmojen realistinen vaikutelma on sukua freskojen myyttisille hahmoille.

Jakso 4: taidemaalari Jorma Helenius

Taidemaalari Jorma Helenius syntyi Mäntyharjulla. Varhaisimmissa muistoissa ovat luontoelämykset ja valo. Vanhempiensa mukaan hän hakeutui lapsena usein huoneeseen tulevan auringonsäteen luokse, teki varjokuvia, leikki ja ihmetteli. Piirtämisen lahja tuli esiin jo varhain, mutta pääsääntöisesti Helenius joutui opettelemaan käyttämänsä maalaustavan itse. Helenius oli neljä vuotta kirjoilla Taideteollisen iltakoulussa vuosina 1978-81. Hän on tehnyt lukuisia opintomatkoja ympäri Eurooppaa ja Venäjää.  Helenius toteaa että oleellista taiteilijalle on olla itselleen rehellinen, niin on yleisölleen rehellinen. Ohjelmassa vieraillaan Heleniuksen Sinisessä Huvilassa Helsingin Töölönlahdella ja tutustua hänen taiteeseensa ja kotiinsa.

Jakso 5: taidemaalari Pentti Ikäheimonen

Taidemaalari Pentti Ikäheimosen mukaan nykytaide ja perinteisempi taide eivät ole toisiaan poissulkevia. Hän on maalannut ammatikseen vuodesta 1985 lähtien. Ikäheimosen taiteessa korostuvat luonnon valot, varjot ja värit. Uransa alkumetreiltä saakka Ikäheimosen öljyväritöissä tärkeänä elementtinä on toistunut vesi. Hän on saanut vangittua sen eri olomuodot ja vivahteet kankaalle taidokkaasti ja herkästi. Ateljeen sijainti veden äärellä on osaltaan inspiroinut häntä liittämään veden osaksi taulun tarinaa. Pentti Ikäheimonen uskalsi ottaa ensiaskeleet taiteen pariin jo kauan sitten, vuonna 1977. Taiteesta muodostui hänen elämäntyönsä.

Jakso 6: taiteilija, laulaja Anne Mattila

Taiteilija Anne Mattila on maalannut yli 20 vuotta. Hänen taulujaan on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä ympäri Suomen viimeisen 15 vuoden aikana ajan. Nykyään hänen töitään on nähtävillä huhtikuusta syyskuun loppuun saakka hänen omassa galleriassaan Karvialla. Mattila maalannut yhteensä lähes 300 maalausta. Hän kertoo, että teoksiin liittyy tarina, joka on koskettanut häntä tavalla tai toisella. Jokaiseen tauluun liittyy myös runo tai sävellys. Mattila maalaa öljyväreillä jaakryyliväreillä. Hän käyttää hiekkaa toisinaan korostaakseen maalauksen pintaa. Teosten aiheet ovat mielikuvia, realistisia luontokuvia, ihmishahmoja naivistisella tai realistisella otteella.

Jakso 7: kuvanveistäjä Kaija Kontulainen

Kuvanveistäjä Kaija Kontulainen käyttää materiaalina lähinnä puuta mutta myös savea, kipsiä, pronssia ja rautalankaa. Teosten aiheina ovat ihmiset ja eläimet. Kontulainen tekee tilauksesta julkisia veistoksia, muotokuvia ja hautamuistomerkkejä. Kaija Kontulainen oli Kain Tapperin opissa vuosina 1998-2002. Kontulaisen töitä on useiden museoiden ja säätiöiden kokoelmissa. Hän on osallistunut näyttelyihin ja veistosymposiumeihin koti- ja ulkomailla.

Jakso 8: taidemaalari, kuvanveistäjä, muusikko Hannu Leimu

Kokkolalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä Hannu Leimu rakentaa pahvista malleja hahmottaakseen paremmin perspektiiviä maalauksiaan varten. Hänen maalaustensa aiheet liittyvät usein pelimaailmaan. Yhdessä hänen töistään tyttö seisoo keittiön tuolilla ja ampuu hirviötä raketinheittimellä. Teosta varten Leimu rakensi puisen raketinheittimen selvittääkseen, miltä valtavaa asetta pitelevä lapsi näyttäisi. Leimun yksi tunnetuimmista veistoksista on Centaurion, joka sijaitsee Vaasan yliopistokampuksen alueella.

Jakso 9: kuvataiteilija, Taidegraafikko Mirka Johansson

Kuvataiteilija, taidegraafikko Mirka Johanssonin kuvissa on lähestulkoon aina nainen. Hahmo on kulkenut taiteilijan mukana lähes puolet hänen elämästään. Teokset ovat unikuvia, hetkiä luonnossa ja pieniä pysähdyksiä. Johansson on julkaissut kaksi kirjaa Tommy Tabermannin kanssa ja hänellä on ollut yli 100 yksityis- sekä yhteisnäyttelyitä ympäri Suomea. Hänen töitään on useiden kaupunkien ja yritysten kokoelmissa Suomessa. Johansson on todennut, että hänen taiteensa on tällä hetkellä välitilassa. Hän kertoo seisovansa oviaukossa, jossa kaikki on mahdollista.

Jakso 10: tekstiilitaiteilija Irene Välimäki

Tekstiilitaiteilija Irene Välimäen Studio Irene Välimäki- designstudio ja työhuone sijaitsee Kokkolan Neristanissa. Välimäki valmistaa taidetekstiilejä, uniikkeja näyttelytöitä ja tilaustöitä sekä suunnittelee monialaista käsityödesignia yrityksille ja yhteisöille. Hän käyttää materiaalinaan erivahvuisia pellavalankoja. Välimäen teoksia on esillä julkisissa tiloissa mm. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, Suomen Budapestin suurlähetystössä, Centria Ammattikorkeakoulussa Kokkolassa, Luumäen kunnantalossa, ja Helsingissä Designmuseon kokoelmassa.

Jakso 11: kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry

Kuvataiteilija Soile Yli-Mäyry asuu Lahdessa tai Orimattilassa sijaitsevassa Soile Yli-Mäyryn Taidelinnassa ja myös Venetsian Muranossa sekä kiertää näyttelyissään maailmalla. Värikylläisten teosten teema on ihmisen ja ihmisyyden kuvaaminen. Yli-Mäyry on valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjassaan hän tutki taideteoksen ja taiteen vastaanottajan kohtaamisen kokemusta. Yli-Mäyry analysoi omien teostensa vastaanottoa ja kulttuurisia erityispiirteitä eri maissa. Yli-Mäyryllä on ollut 320 yksityisnäyttelyä 30 maassa museoissa ja gallerioissa.

Jakso 12: taidegraafikko, tietokirjailija Kimmo Pälikkö

Päätösjaksossa vieraillaan helsinkiläisen taidegraafikko ja tietokirjailija Kimmo Pälikön kodissa. Kimmo Pälikkö opiskellut mm. Työväenopistossa, Vapaassa Taidekoulussa ja Taideteollisessa Korkeakoulussa. Hän osallistui ensimmäiseen yhteisnäyttelyyn jo 11-vuotiaana. Pälikkö on maalannut Helsinki-aiheita vuodesta 1965. Katoavaa kaupunkia -taidenäyttelyitä Päliköllä on ollut vuodesta 1970. Hänen tauluistaan on tehty yli 1400 erilaista korttia. Niitä on painettu postikorteiksi yli 86 miljoonaa kappaletta.